GAMLA HUS, VÄXTER OCH TRÄDGÅRDAR

Dagarna har blivit långa och ljusa. Våren anländer med stormsteg och vintervilan börjar vara över för den här gången. I takt med att naturen där ute vaknar till liv börjar det även denna säsong klia i de blekt sparrisgröna fingrarna och det känns närmast som ett helgerån att vara inomhus. Ännu en vår när allting möjligt beträffande trädgården. Visionerna är många och drömmarna om den paradisiska trädgården är ännu välnärda och ohotade av ogräsens framfart. 

Ibland undrar folk om det inte är väldigt arbetsamt med gamla hus. När det kommer till trädgården kunde inget vara lättare. Innan jag fortsätter kan jag kanske nämna att jag med en biologexamen i bakgrunden skrev min pro gradu om kulturföljeväxter till storgårdar i Österbotten. Därför är växter och trädgård kring gamla hus ett mycket kärt tema för mig. 

Växterna i trädgården kring gamla hus är av största betydelse. Föreställ er en gammal österbottnisk bondgård med klotrunda silverfärgade terijokipilar i allén, pelarasp utspridda på gräsmattan, allehanda krypande och småvuxna gula tuijor, bolltuijor och så litet rödbladade träd om vart annat. Gärna ska största delen av buskarna också vara intäckta med säckväv vintertid. Man får en krypande känsla av att något är fel. When in Rome do as the Romans do. Har man förmånen att förvalta ett gammalt hus är det en ypperlig idé att i trädgården ha växter som man även hade på mormorsmors tid. 

Det är här enkelheten kommer in. Gamla hus går utmärkt ihop med ett visst mått av lathet eller snarare visdomen i att låta bli att skapa mer arbete än nödvändigt åt sig själv. Det förstod också mormorsmor som hade fullt upp med att odla potatis, mjölka korna och snyta sina ungar mellan att hon bakade bröd, spann och vävde tyger till den gedigna syskonskaran. Trädgård är ett relativt nytt fenomen. Fenomenet började från herrgårdarna. Därifrån spred det sig till prästgårdar och så småningom tog bönderna efter. När prydnadsväxter började odlas på mormorsmors tid rörde det sig uteslutande om fleråriga, härdiga växter med kraftiga tendenser att sprida sig. På det sättet behövde ingen tänka på ogräsrensning, prydnadsväxterna själva kvävde alla andra växter.

Har man en gammal trädgård ska man också vara försiktig när man gräver i trädgården. Om man gräver upp ett område i sin trädgård kan vilka undersköna växtskatter som helst dyka upp när de befrias från den kvävande gräsmattan. Det gäller att hålla upp ögonen. På vår gård har till exempel en ekplanta plötsligt dykt upp i det som i den ursprungliga storslagna visionen kallades Gudinnornas trädgård. Vad kan väl vara bättre växtplats än den som växten själv valt.

Nedan följer en lista på tåliga, spridande växter som är kulturföljeslagare det vill säga de finns där kulturen är gammal och har varit intensiv, t.ex. i städer, herrgårdar etc.

Vanliga kulturföljeslagare i Österbotten	Övriga gamla odlingsvärda växter
Akleja/lehtoakileja Aquilegia vulgaris	Luktviol/tuoksuorvokki Viola odorata
Sibirisk nunneört/jalokiurunkannus Corydalis nobilis	Kattmynta/kissanminttu Nepeta cataria
Humle/humala Humulus lupulus	Poetnarciss/valkonarsissi Narcissus poeticus
Såpnejlika/rohtosuopayrtti Saponaria officinalis	Tusensköna/kaunokainen Bellis perennis
Trädgårdsnattviol/illakko Hesperis matronalis	Fingerborgsblomma/Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea
Pepparrot/piparjuuri Armoracia rusticana	Stockros/tarhasalkoruusu Alcea rosea
Myskmalva/myskimalvikki Malva moschata	Stormhatt/aitoukonhattu Aconitum napellus
Libbsticka/liperi Levisticum officinale	Brandlilja/ruskolilja Lilium bulbiferum
Trädgårdsförgätmigej/puistolemmikki Myosotis sylvatica	Daglilja/päivänlilja Hemerocallios fulva,     H. lilio-asphodelus
Vallört/Rohtoraunioyrtti Symphytum officinale	Luktpion/jalopioni Paeonia Lactiflora Bondpion/tarhapioni Paeonia officinalis
Krollilja/varjolilja Lilium martagon	Gullviva/kevätesikko Primula veris
Knölklocka/vuohenkello Campanula rapunculoides	Trädgårdsiris/saksankurjenmiekka Iris Germanica hybr.

Ett varningens ord måste ännu utdelas när de gäller de här växterna. De är gjorda för att överleva, vilket de delvis gör genom att sprida sig. Plantera växterna där de tillåts sprida sig, eller där man kan begränsa deras framfart med till exempel gräsklipparen. I åratal efter att husfolket lämnat huset sticker de här växterna varje vår upp sina näpna ansikten ur den bortglömda fädernejorden.

På Byggnadsvårdsföreningens vårmöte 2.5.2015 på Stundars har ni möjlighet att höra mer om gamla växter och trädgårdar när undertecknad berättar mer om ämnet.

Anette Norrgrann

ETTÄ JOTAKIN TAPAHTUISI?

Vuoden 2014 lopulla Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen hallitus kokosi yhteen ongelmat, joita uudet energiamääräykset tuovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle vanhalle rakennuskannalle Suomessa sekä ongelmat, joita kiinteistöveron nosto tuo kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon kunnostajalle. Tiivistimme ne kahteen A4-sivuun, tapasimme Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikon ja esitimme toimenpiteitä ongelmien vähentämiseksi. Liitteeksi poimimme otteita Granadan sopimuksesta, joka on rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus, ja joka on Suomessa saatettu voimaan asetuksella 1.2.1992. Otteita poimimme myös Valtioneuvoston päätöksellä 13.6.2001 voimaan astuneesta rakennusperintöstrategiasta. Ministeri Risikko toimitti asian eteenpäin ja saimme 9.2.2015 vastauksen Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta. Näette viestin tämän artikkelin lopussa. 

Tapasimme Ministeri Risikon toistamiseen ja keskustelimme Ympäristöministeriöltä saamastamme vastauksesta. Päätimme konretisoida esitystämme:

Pohjalainen Rakennusperintö ry:n konkretisoitu esitys Ympäristöministeriölle 16.2.2015       

Viite:         9.2.2015 saamamme vastaus:

1.  ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA VANHA RAKENNUSKANTA

A.      SUOJELLUT RAKENNUKSET

Tunnemme lakitekstin. Esityksemme ei koskenut lailla suojeltuja rakennuksia. Suomessa on erittäin vähän rakennusperintölailla suojeltuja rakennuksia. Suojelluista rakennuksista suurin osa on julkisia, valtion tai seurakuntien omistamia rakennuksia sekä sellaisia museorakennuksia, joissa ei asuta ja joiden ylläpito on vaikeaa resurssien puuttumisen vuoksi siitä huolimatta, että suurin osa rakennusten entistämisavustuksista myönnetään nimenomaan suojeltuihin rakennuksiin. Kansalaisten mahdollisuudet saada omia rakennussuojeluesityksiään hyväksytyiksi ovat pienet. Suojeluratkaisut pyritäänkin tekemään ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslailla kaavasuojelun kautta.  Asema- ja yleiskaavat voivat sisältää suojelumääräyksiä rakennusten ja kulttuurihistoriallisten ympäristöjen suojelusta, mutta suojelustatus koetaan kaavasuojelussa heikommaksi kuin rakennussuojelulailla suojelluissa kohteissa [1]. Pohjalainen rakennusperintö ry:n toimialueella historiallisen Vaasan läänin alueella merkittävä osa jäljellä olevasta talonpoikaisesta rakennuskannasta sijaitsee aleilla, joissa ei ole yleis- tai asemakaavaa lainkaan. Maakuntakaavassa ei yksittäisiä kohteita suojella, joten nämä rakennukset ovat siten täysin suojattomia.

MRL 12 §:ssä sanotaan, että lain yhtenä tavoitteena on rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallisen ja jatkuvan hoidon sekä kunnossapidon edistäminen. MRL 166 § velvoittaa omistajaa pitämään rakennukset kunnossa. Varsinkin suojelukohteiden rapistuminen purkukuntoon on osoitus siitä, ettei rakennusvalvonta kykene puuttumaan laiminlyönteihin riittävästi[2] .  Sanktioiden puute johtaa tilanteisiin, joissa rakennusten kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönti johtaa suojeluarvojen menettämiseen. MRL 139 §:ssä pakottavana syynä purkamiselle mainitaan rakennuksen huono kunto, joka muodostaa turvallisuusriskin. Tätä käytetään tapauksissa, joissa halutaan saada purkulupa suojellulle rakennukselle.    

B.      SÄÄDÖSTEN JOUSTAVUUS VS. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISTEN KÄYTÄNNÖT

Esityksemme koski hyvin pitkälti juuri tätä asiaa:

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä:

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 2 momentin mukaisia rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat rakennukset niiltä osin, kuin ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä.

Laki rakennuksen energiatodistuksesta:

Tässä laissa säädetyt velvollisuudet hankkia energiatodistus ja käyttää sitä eivät koske rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen, tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla, taikka rakennusta, joka sijaitsee maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen suojelua koskevassa sopimuksessa. Heinäkuun 1 päivästä 2017 lähtien myös ennen vuotta 1980 rakennetuilla asuinrakennuksilla, joissa on enintään kaksi huoneistoa, on oltava energiatodistus.

Tämä asetus ja tämä laki ovat selkeä uhka rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman säilymiselle ilman konkreettista, joustoa painottavaa ja vanhan rakennuskannan kohtelua selventävää kirjallista ohjeistusta kuntien rakennusvalvontaviranomaisille. Niin pitkään kuin selkiyttävä ohjeistus puuttuu, säädösten soveltamisessa tulee olemaan vaihtelua kuntien rakennusvalvontaviranomaisten menettelyissä ja käytännöissä. Suomalainen hallintokulttuuri on varsin kirjaimellinen, eivätkä rakennusvalvontaviranomaiset halua joutua vastuuseen tulkinnoista, joissa heidän on yritettävä lukea lakitekstiä rivien välistä. 

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (Maastrichtin sopimus) XII osasto 151 artikla "Yhteisö ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden tämän sopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa vaalimiseksi ja edistämiseksi". Energiadirektiivi on tässä ajanut EU:n perustamissopimuksen edelle. Yksityiskohta määrää kokonaisuutta.

Myös rakennusten omistajat ovat hukassa lain tulkinnan kanssa. Energiatodistus on esimerkiksi rakennuksen myyntitilanteessa suoraan verrannollinen rakennuksen kauppahintaan. Juuri nyt ja lähimpinä vuosina tehdään runsaasti harkitsemattomia "parannuksia" kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin, joita ei tulisi kunnostaa energiatodistusta koskevan lain edellyttämin toimenpitein. Kaikki arvokkaat rakennukset eivät ole suojeltuja. Niiden merkitys kulttuurimaisemalle ja suomalaisen rakennetun perinnön säilymiselle on kuitenkin aivan oleellinen. Myös suojeltuihin rakennuksiin halutaan tehdä muutoksia energiatodistusten vuoksi.

KONKRETISOIMME ESITYSTÄMME SEURAAVASTI:

TAUSTA

Asenneilmaston muokkaaminen koulutuksen kehittämisen ja informaatioaineiston välityksellä on hidas prosessi. Vaarana on, että sen kestäessä ehditään menettää aivan liikaa sellaista kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, jonka pelastamiseksi olisi nyt tehtävissä paljon konkreettisempia ja nopeammin vaikuttavia toimenpiteitä. Jos kuntien rakennusvalvontaviranomaiset saavat selkeät ja viralliset toimintaohjeet vanhojen rakennusten kohteluun ja voivat viran puolesta vaikuttaa siihen, mitä omistajat rakennuksilleen tekevät, siirtyy tieto saman tien myös omistajille ja sitä kautta suoraan käytännön tasolle.

VIITTAUS  KORVO - Korjausrakentamisen viranomaisohjaus -konsulttityöhön

Ympäristöministeriön toimeksiannosta on tehty selvitys korjausrakentamisen viranomaisohjauksen kehittämisestä. Ympäristöministeriö perusti tehtävää varten laajapohjaisen ohjausryhmän sekä solmi työn tekemisestä sopimuksen Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy:n kanssa. Konsultin laatimat arviot menettelystä erilaisissa korjausrakentamisen ongelmatilanteissa on hyväksytty ympäristöministeriön asettamassa ohjausryhmässä ja julkaistu loppuraportissa 10.11.2009[3]. Loppuraportin 7. otsikon alle on kerätty rakennussuojeluun liittyviä ongelmatilanteita ja niihin esitettyjä ratkaisuja. Ratkaisut ovat hyviä.

KONKRETISOITU ESITYKSEMME

Nykytilanteessa saattaisi ensimmäiseksi toimenpiteeksi riittää tämän loppuraportin statuksen nosto viralliseksi ohjeistukseksi kuntien rakennusvalvontaviranomaisille. Esitämme raportin muokkaamista "käsikirjaksi"  ja toimittamista kuntien rakennusvalvontaviranomaisille saatesanoilla, joiden myötä sen virallisen ohjeen luonne ei jää kenellekään epäselväksi. Jatkossa "käsikirjaa" on mahdollista täydentää ja jatkossa tulee selkiyttää myös lakitekstiä.

2. KIINTEISTÖVEROHELPOTUKSET

Omalle aikakaudelleen tyypillisin menetelmin, säilyttävällä korjaamisella kunnossa pidetty vanha rakennus on hyvin arvokas myös korjauskustannuksissa mitattuna. Suomessa on jäljellä erittäin vähän sataa vuotta vanhempia rakennuksia. Ne ovat harvinaisia, niiden merkitys koko ympäristölleen on suuri - ja siksi ne mielletään yhteiseksi kansalliseksi perinnöksi omistusolosuhteista riippumatta.  Prosentuaalisesti mitättömäksi huvenneen vanhan rakennuskannan kunnossapidosta huolehtiville omistajille annettavien verohelpotusten vaikutus verotuloihin ei liene syynä valtiovarainministeriön ratkaisuun?

Miksi valtiovarainministeriö ei pitänyt kiinteistöverohelpotusten kytkemistä rakennussuojeluun mahdollisena?

Olemme nyt tarkentaneet ongelmanasetteluamme ja muotoilleet esityksemme konkreettisemmaksi ehdotukseksi ongelman ratkaisemista varten. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan vastausta siihen, mitä on tehtävissä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten virallisen ohjeistuksen kiireelliseksi tarkentamiseksi sekä vastausta siihen, mitkä olivat valtiovarainministeriön perustelut rakennussuojelun edistämiseksi tehtävien kiinteistöverohelpotusten eväämisessä.

Kunnioittavasti

Pohjalainen Rakennusperintö ry, Österbottens Byggnadsvård rf

puolesta

Taina Hautamäki

tiedottaja

---

[1] Leif Östman, arkkitehti SAFA, Tekn.D   Saatavana: https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK090601.pdf 

[2] Lauri Jääskeläinen, RY Rakennettu Ympäristö   Saatavana: http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/69mvuKocF.html

[3] KORVO Korjausrakentamisen viranomaisohjauksen kehittäminen, Loppuraportti osa A   Saatavissa: http://files.kotisivukone.com/korvo.kotisivukone.com/tiedostot/korvo-091109.pdf 

Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston vastaus 9.2.2015 

Kiitos viestistänne, jossa yhdistys nostaa esille tärkeitä rakennusperinnön hoitoon ja suojeluun liittyviä epäkohtia. Ympäristöministeriö on yhteistyötahoineen etsinyt keinoja mm. kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon suunnittelussa sellaisten toimenpiteiden ja toimien löytämiseksi, jotka osaltaan voisivat lieventää epäkohtia.

Esitätte rakennusperinnön säilymisen edellytysten lisäämiseksi kahta toimenpidettä:

a) Nykyisten energiamääräysten poistaminen koskemasta vanhaa rakennuskantaa / ympäristöministeriö, rakennusmääräykset

b) Kiinteistöverohelpotukset / valtiovarainministeriö, verotus.

A) Energiamääräykset ja vanha rakennuskanta

Energiatehokkuuden parantaminen perustuu EU-direktiiviin, jossa on annettu mahdollisuus kohdella suojeltuja rakennuksia muusta rakennuskannasta poikkeavasti. Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun asetuksen (4/2013) 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asetus ei koske rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Asetuksen perusteluissa todetaan, että suojelukohteet määritellään kohdekohtaisella päätöksentekoprosessilla ja energiatehokkuutta koskevia määräyksiä sovelletaan vain niiltä osin kuin se on sopivaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain korjausrakentamisen sääntelyn keskeisenä periaatteena on joustavuus, mikä näkyy muun muassa rakennuksen ominaisuuksien huomioon ottamisen edellyttävissä säännöksissä. MRL:n 117 § velvoittaa ottamaan huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuuden aiottuun käyttöön ja 118 § puolestaan velvoittaa rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa huolehtimaan siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Säädökset tarjoavat näin ollen mahdollisuuden joustoon.

Vaikka säädökset sinänsä tarjoavat mahdollisuuden tapauskohtaiseen joustoon, on säädösten soveltamisessa varmaankin vaihteluita kuntien rakennusvalvontaviranomaisten menettelyissä ja käytännöissä, kuten toteatte esityksessänne. Tämän vuoksi ympäristöministeriö pitää tärkeänä tietoisuuden lisäämistä esimerkiksi koulutuksen kehittämisen ja informaatioaineiston välityksellä. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös kulttuuriympäristrategian toimeenpanosuunnitelmassa (2015). Vastaavia keinoja olette tuoneet esille myös esityksessänne.

B) Kiinteistöverohelpotukset

Kiinteistöveroon liittyvät kysymykset kuuluvat valtiovarainministeriön hallinnonalaan.  Rakennussuojeluun liittyviä kiinteistöverotuksellisia näkökohtia selvitettiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) valmistelutyön yhteydessä  sekä kulttuuriympäristöstrategian valmistelutyössä 2012-2013. Valtiovarainministeriö ei pitänyt mahdollisena kiinteistöverohelpotusten kytkemistä rakennussuojeluun. Tästä johtuen esittämänne selvityksen käynnistäminen ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. 

Ympäristöministeriö pitää tärkeänä kansalaisjärjestöjen aktiivista toimintaa kulttuuriympäristön hyväksi ja tekee mielellään näiden kanssa yhteistyötä mm. kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanossa.

Ystävällisin terveisin

Tuija Mikkonen, erityisasiantuntija

Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto

Ajatuksia energiatehokkuusmääräyksistä

Ajattelin kirjoittaa omia ajatuksiani ajankohtaisesta aiheesta. Vanhojen rakennusten korjaajat törmäävät viranomaisten vaatimuksiin lisätä rakennuksen energiatehokkuutta.
Pääsääntöisesti uudet määräykset eivät koske vanhoja suojeltuja rakennuksia.
Ongelmaksi muodostuu vanhat siirrettävät rakennukset, joita viranomaiset käsittelevät uudisrakennuksina. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset voivat joustaa määräyksistä hyvinkin paljon ja yhtenäistä koko Suomen kattavaa käytäntöä ei ole olemassa.

Ympäristöministeriön asetus löytyy tästä linkistä:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Energiatehokkuus_huomioon_luvanvaraisess%283871%29

Yltiömäisessä eristysvimmassa vanhan hirsirakennuksen kosteustekninen toimivuus vaarantuu ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita sekä homeongelmia. Eristevahvuuden lisääminen muuttaa yleensä myös talon mittasuhteita ja ulkonäköä. Vanhat kaksinkertaiset ikkunat eivät täytä nykyisiä vaadittuja lämpöarvoja, jolloin vaaditaan käytettäväksi uusia ikkunoita. Uudet ikkunat poikkeavat ulkonäöllisesti vanhoista alkuperäisistä eikä puumateriaali nykyaikana vastaa laadultaan sata vuotta vanhaa tiheäkasvuista puuta. Vanhojen puhallettujen ikkunalasien hienot epätasaisuudet ja kuviot menetetään.

Painovoimainen ilmanvaihto tyrmätään viranomaisten taholta lähes pääsääntöisesti ja sen sijaan vaaditaan koneellista ilmanvaihtoa lämmön talteenottojärjestelmineen. Näitä ilmanvaihtokanavia on käytännössä mahdotonta puhdistaa luotettavasti ja sen vuoksi puhdistamiseen käytetään erilaisia terveydelle haitallisia kemikaaleja. Painovoimainen ilmanvaihto on toiminut vuosisatoja. Kunnostettaessa ja tiivistettäessä vanhaa rakennusta, pitää tietenkin huolehtia myös korvausilman saannista. Korvausilmaa tuli ennen ikkunoiden ja multipenkkirakenteisen lattian raoista riittävästi.

Omaa remonttiani eivät uudet määräykset ole onnekseni koskeneet, koska rakennus on suojeltu. Ainoat energiatehokkuutta ja samalla myös asumismukavuutta parantavat toimenpiteet, mitä olen tehnyt ovat huokoinen kuitulevy sisäseinissä, vanhojen 1800-luvun ikkunoiden kunnostus ja tiivistys, yläpohjan eristäminen (5 cm sammalta korvattu vahvemmalla kerroksella selluvillaa), multipenkin korvaaminen rossipohjalattialla.

Pientalojen energialuokitusasteikko riippuu pinta-alasta oheisten taulukkojen mukaan:

Lähde: Korjausrakentamisen energiamääräykset ja uudistuva energiatodistus -luento. Lauri Penttinen, Keski-Suomen energiatoimisto. http://kesto.fi/ACFiles/Download.asp?recID=5519


Poikani opiskelee energiatekniikkaa Jyväskylässä. Alkusyksystä hän laski harjoitustyönä talollemme uusien laskentaohjeiden mukaisen energiatehokkuusluokan. Laskennan mukaan tämän vanhan 1800-luvun puolivälin tuvan energiatehokkuusluokka on C.  Energiatehokkuusluokka C vastaa vuoden 2012 uudisrakennusten määräystasoa. Tällä hetkellä meillä on hieman reilu 200m2 lämmitettyä nettopinta-alaa. Taulukon mukaan luokan C rakennuksen E-luku on 122-159 kWh/m2 välillä. Tämä siis rakennuksen laskennallinen arvo.

Todellinen meidän kolmen hengen mitattu kokonaisenergiankulutus sisältäen lämmityksen ja käyttösähköt ovat n. 15 MWh/vuosi. Tämä tekee 71,43 kWh/m2, eli todellisen kulutuksen mukaan ollaankin luokkaa A.

Pohjalainen Rakennusperintö ry tekee parhaillaan työtä sen eteen, että vanha rakennuskanta vapautettaisiin nykyisistä energiatehokkuusvaatimuksista.

Tervetuloa syyskokoukseen!

SYYSKOKOUS 29.11.2014 KASKISISSA

Lämpimästi tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen ja pikkujouluun lauantaina 29. marraskuuta Kaskisiin Bladhin talolle klo 13.00 alkaen! Tervetulleita ovat jäsenet ja jäsenyyttä harkitsevat rakennusperinteen ystävät.

Kokous järjestetään Bladhin talossa, os. Cneiffinpolku 1, 64260 Kaskinen. Kokouksen päätteeksi taloon voi tutustua kaupungin rakennusmestarin ja rakennusperinteen vaalijan, Rose-Marie Engvallin johdolla. Bladhin talo oli pitkään Kaskisten suurin talo. Sen rakennutti vuonna 1788 laivanvarustaja, kauppias ja kaupungin perustaja Peter Johan Bladh.

Kokouksen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Anette järjestää avoimet ovet kotonaan Benvik Gårdissa, joka on rakennettu vuonna 1776.

Huomioi myös, että Närpiössä järjestetään samaisena lauantaina vanhanajan joulumarkkinat klo 10–14. Tässä siis oiva mahdollisuus osallistua molempiin tilaisuuksiin!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Lisäksi valitaan erovuoroisten tilalle kolme hallituksen jäsentä toimikaudelle 2015–2017.

Tervetuloa!

Rakennusperintöyhdistyksen hallitus

 

HÖSTMÖTE I KASKÖ 29.11.2014

Varmet välkommen till föreningens höstmöte och lillajul, lördag 29e november i Bladhska gården, Kaskö. Mötet börjar kl. 13.

Mötet ordnas i Bladhska gården, adress Cneiffs stig 1, 64260 Kaskö. Efter mötet bekantar vi oss med Bladhska gården med stadens byggmästare samt byggnadsvårdare Rose-Marie Engvall som guide. Bladhska gården var länge Kaskös största hus. Skeppsredaren och köpmannen, tillika Kaskö stads grundare, Peter Johan Bladh lät bygga huset 1788.

Efter mötet och guidningen i Bladhska gården finns möjlighet att bekanta sig med ordförandens hus på Benvik gård, en karolinerbostad byggd 1776.

Observera också att i Närpes ordnas samma lördag gammaldags marknad kl. 10-14 vid livsstilsbutiken Cornelia. Ta tillfället i akt och besök en unik oerhört vacker gammal gårdsmiljö i anslutning till Närpes centrum!

På mötet behandlas stadgeenliga höstmötesärenden. Dessutom väljs tre nya styrelsemedlemmar i stället för dem som avgår för verksamhetsperioden 2015–2017.                              

Välkomna!
Byggnadsvårdsstyrelsen

Yhdistetään voimat pohjalaisen rakennusperinteen puolesta!

Ikkuna Yli-Lauroselassa. Kuva: Karoliina Streefkerk

Tervetuloa liittymään Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen / Österbottens Byggnadsvårdföreningen jäseneksi!
 
Pohjalaisen rakennusperintöyhdistyksen jäsenenä saat sähköpostiisi säännöllisesti jäsenkirjeen, jossa on kerrottu ajankohtaisista rakennusperintöön liittyvät asioista, tulevista tapahtumista toiminta-alueellamme sekä yhdistyksen järjestämästä toiminnasta. 

Yhdistyksen toiminta laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti jäsenmäärän kasvaessa. Tulossa tälle syksylle on vielä yhdistyksen pikkujoulu ja syyskokous lauantaina 29.11. (seuraa ilmoittelua!) ja ensi vuodellekin on tiedossa vaikka mitä mielenkiintoista!

Koska yhdistys on kaksikielinen, ilmestyvät yhdistyksen blogikirjoitukset vaihtelevasti suomeksi tai ruotsiksi, kirjoittajan äidinkielestä riippuen. Jäsentiedote ilmestyy silti aina kaksikielisenä.
 
Näin liityt jäseneksi:
Valitse alla olevista jäsenyysvaihtoehdoista omasi ja tee tilisiirto yhdistyksen pankkitilille. Tärkeää! Jäsenmaksun maksamisen jälkeen toimita vielä yhteystietosi yhdistykselle osoitteeseen pohjalainenrakennus@gmail.com (nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero).

Tili: Pohjalainen Rakennusperintö ry
Ylihärmän säästöpankki
FI91 4928 0010 0428 78
Viitteeksi tekstikenttään: jäsenen/jäsenten nimi

Jäsenmaksut vuodelle 2014 (näin loppuvuodesta jäseneksi liittyneet saavat vuoden 2015 samalla maksulla!)

Yksityisjäsenet 20 €
Perhejäsenyys (kaikki samasta osoitteesta liittyvät) 30 €
Yhdistysjäsenet 50 €
Kannatusjäsenet 200 €
Opiskelijajäsenet (opiskelijakortti osoitettava) 10 €

Tervetuloa!

Haluatko aktiiviseksi toimijaksi yhdistyksessä?

Yhdistyksen hallitus koostuu yhdeksästä valitusta henkilöstä, joiden toimikausi on aina kolme vuotta. Hallituksesta on erovuoroisia joka vuosi kolme henkilöä, ja uudet toimijat ovat tervetulleita!

Yhdistys etsii myös aktiivisia rakennusperinteestä kiinnostuneita henkilöitä järjestämään paikallistason toimintaa omalla alueellaan. Yhdistyksen hallitus tuo oman panoksensa tilaisuuksiin (materiaali, järjestelyapu, läsnäolo tilaisuudessa ym.) ja markkinoi esimerkiksi avoimien ovien tilaisuuksia verkostoissaan. 

Onko sanan säiläsi napakka ja haluaisit kirjoittaa tekstejä liittyen rakennusperinteeseen? Tai haluaisitko kertoa talosi tarinan kuvien kera yhdistyksen blogissa? Yhdistys etsii jatkuvasti innokaita kirjoittajia tuottamaan sisältöä blogiin ja jäsenkirjeeseen. Ota siis yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Karoliinaan!

Hallituksen jäsenet esittäytyvät

Tällä kertaa vuorossa Juha Pouttu, joka valittiin hallitukseen jäseneksi kaudeksi 2014-2016:

Perinteisistä rakennustavoista kiinnostuin kaksikymmentä vuotta sitten, kun ostimme hirsirakenteisen rintamamiestalon. Perinnerakentamiseen liittyvää kirjallisuutta on tullut lueskeltua ja tutustuttua myös rakenteiden fysiikkaan. Koulutukseltani olen konetekniikan DI, mikä osaltaan selittää kiinnostukseni myös vanhoihin ajoneuvoihin ja koneisiin. 

Rintamamiestalon remontoin käyttäen perinteisiä materiaaleja. Remonttia tehtiin vuosikaudet pikkuhiljaa huone kerrallaan käyttäen mahdollisimman paljon hyväksi vanhoja rakennusosia. Turhaa kiirettä koitettiin välttää. Hyvähän talo siitä tuli asua.

Vuonna 2011 ostimme uuden remonttikohteen. Alun perin noin vuonna 1860 rakennetun talon pihapiireineen. Pihapiirissä on kahdeksan muuta rakennusta, jotka muodostavat lähes umpinaisen pihan. Reilun kahden ja puolen vuoden remppaamisen jälkeen talo on saatu sellaiseen kuntoon, että toukokuun alussa 2014 pääsimme muuttamaan. Tähän mennessä taloon on ehditty vaihtaa alimpia hirsiä, rakennettu rossipohja multipenkkien tilalle, rakennettu viemäröinti ja maalämpö, uusittu katto, kunnostettu vanhat lattiat, seinät levytetty kuitulevyllä, tapetoitu jne. Lämmintä tilaa on tällä hetkellä reilut 200 neliötä, n. 100 m2 odottaa vielä rakentamista. Viime kesänä remonttia jatkettiin ikkunoiden korjaamisella.