Ajatuksia energiatehokkuusmääräyksistä

Ajattelin kirjoittaa omia ajatuksiani ajankohtaisesta aiheesta. Vanhojen rakennusten korjaajat törmäävät viranomaisten vaatimuksiin lisätä rakennuksen energiatehokkuutta.
Pääsääntöisesti uudet määräykset eivät koske vanhoja suojeltuja rakennuksia.
Ongelmaksi muodostuu vanhat siirrettävät rakennukset, joita viranomaiset käsittelevät uudisrakennuksina. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset voivat joustaa määräyksistä hyvinkin paljon ja yhtenäistä koko Suomen kattavaa käytäntöä ei ole olemassa.

Ympäristöministeriön asetus löytyy tästä linkistä:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Energiatehokkuus_huomioon_luvanvaraisess%283871%29

Yltiömäisessä eristysvimmassa vanhan hirsirakennuksen kosteustekninen toimivuus vaarantuu ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita sekä homeongelmia. Eristevahvuuden lisääminen muuttaa yleensä myös talon mittasuhteita ja ulkonäköä. Vanhat kaksinkertaiset ikkunat eivät täytä nykyisiä vaadittuja lämpöarvoja, jolloin vaaditaan käytettäväksi uusia ikkunoita. Uudet ikkunat poikkeavat ulkonäöllisesti vanhoista alkuperäisistä eikä puumateriaali nykyaikana vastaa laadultaan sata vuotta vanhaa tiheäkasvuista puuta. Vanhojen puhallettujen ikkunalasien hienot epätasaisuudet ja kuviot menetetään.

Painovoimainen ilmanvaihto tyrmätään viranomaisten taholta lähes pääsääntöisesti ja sen sijaan vaaditaan koneellista ilmanvaihtoa lämmön talteenottojärjestelmineen. Näitä ilmanvaihtokanavia on käytännössä mahdotonta puhdistaa luotettavasti ja sen vuoksi puhdistamiseen käytetään erilaisia terveydelle haitallisia kemikaaleja. Painovoimainen ilmanvaihto on toiminut vuosisatoja. Kunnostettaessa ja tiivistettäessä vanhaa rakennusta, pitää tietenkin huolehtia myös korvausilman saannista. Korvausilmaa tuli ennen ikkunoiden ja multipenkkirakenteisen lattian raoista riittävästi.

Omaa remonttiani eivät uudet määräykset ole onnekseni koskeneet, koska rakennus on suojeltu. Ainoat energiatehokkuutta ja samalla myös asumismukavuutta parantavat toimenpiteet, mitä olen tehnyt ovat huokoinen kuitulevy sisäseinissä, vanhojen 1800-luvun ikkunoiden kunnostus ja tiivistys, yläpohjan eristäminen (5 cm sammalta korvattu vahvemmalla kerroksella selluvillaa), multipenkin korvaaminen rossipohjalattialla.

Pientalojen energialuokitusasteikko riippuu pinta-alasta oheisten taulukkojen mukaan:

Lähde: Korjausrakentamisen energiamääräykset ja uudistuva energiatodistus -luento. Lauri Penttinen, Keski-Suomen energiatoimisto. http://kesto.fi/ACFiles/Download.asp?recID=5519


Poikani opiskelee energiatekniikkaa Jyväskylässä. Alkusyksystä hän laski harjoitustyönä talollemme uusien laskentaohjeiden mukaisen energiatehokkuusluokan. Laskennan mukaan tämän vanhan 1800-luvun puolivälin tuvan energiatehokkuusluokka on C.  Energiatehokkuusluokka C vastaa vuoden 2012 uudisrakennusten määräystasoa. Tällä hetkellä meillä on hieman reilu 200m2 lämmitettyä nettopinta-alaa. Taulukon mukaan luokan C rakennuksen E-luku on 122-159 kWh/m2 välillä. Tämä siis rakennuksen laskennallinen arvo.

Todellinen meidän kolmen hengen mitattu kokonaisenergiankulutus sisältäen lämmityksen ja käyttösähköt ovat n. 15 MWh/vuosi. Tämä tekee 71,43 kWh/m2, eli todellisen kulutuksen mukaan ollaankin luokkaa A.

Pohjalainen Rakennusperintö ry tekee parhaillaan työtä sen eteen, että vanha rakennuskanta vapautettaisiin nykyisistä energiatehokkuusvaatimuksista.

Tervetuloa syyskokoukseen!

SYYSKOKOUS 29.11.2014 KASKISISSA

Lämpimästi tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen ja pikkujouluun lauantaina 29. marraskuuta Kaskisiin Bladhin talolle klo 13.00 alkaen! Tervetulleita ovat jäsenet ja jäsenyyttä harkitsevat rakennusperinteen ystävät.

Kokous järjestetään Bladhin talossa, os. Cneiffinpolku 1, 64260 Kaskinen. Kokouksen päätteeksi taloon voi tutustua kaupungin rakennusmestarin ja rakennusperinteen vaalijan, Rose-Marie Engvallin johdolla. Bladhin talo oli pitkään Kaskisten suurin talo. Sen rakennutti vuonna 1788 laivanvarustaja, kauppias ja kaupungin perustaja Peter Johan Bladh.

Kokouksen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Anette järjestää avoimet ovet kotonaan Benvik Gårdissa, joka on rakennettu vuonna 1776.

Huomioi myös, että Närpiössä järjestetään samaisena lauantaina vanhanajan joulumarkkinat klo 10–14. Tässä siis oiva mahdollisuus osallistua molempiin tilaisuuksiin!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Lisäksi valitaan erovuoroisten tilalle kolme hallituksen jäsentä toimikaudelle 2015–2017.

Tervetuloa!

Rakennusperintöyhdistyksen hallitus

 

HÖSTMÖTE I KASKÖ 29.11.2014

Varmet välkommen till föreningens höstmöte och lillajul, lördag 29e november i Bladhska gården, Kaskö. Mötet börjar kl. 13.

Mötet ordnas i Bladhska gården, adress Cneiffs stig 1, 64260 Kaskö. Efter mötet bekantar vi oss med Bladhska gården med stadens byggmästare samt byggnadsvårdare Rose-Marie Engvall som guide. Bladhska gården var länge Kaskös största hus. Skeppsredaren och köpmannen, tillika Kaskö stads grundare, Peter Johan Bladh lät bygga huset 1788.

Efter mötet och guidningen i Bladhska gården finns möjlighet att bekanta sig med ordförandens hus på Benvik gård, en karolinerbostad byggd 1776.

Observera också att i Närpes ordnas samma lördag gammaldags marknad kl. 10-14 vid livsstilsbutiken Cornelia. Ta tillfället i akt och besök en unik oerhört vacker gammal gårdsmiljö i anslutning till Närpes centrum!

På mötet behandlas stadgeenliga höstmötesärenden. Dessutom väljs tre nya styrelsemedlemmar i stället för dem som avgår för verksamhetsperioden 2015–2017.                              

Välkomna!
Byggnadsvårdsstyrelsen