Pääsääntöisesti uudet määräykset eivät koske vanhoja suojeltuja rakennuksia.
Ongelmaksi muodostuu vanhat siirrettävät rakennukset, joita viranomaiset käsittelevät uudisrakennuksina. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset voivat joustaa määräyksistä hyvinkin paljon ja yhtenäistä koko Suomen kattavaa käytäntöä ei ole olemassa.
Ympäristöministeriön asetus löytyy tästä linkistä:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Energiatehokkuus_huomioon_luvanvaraisess%283871%29
Yltiömäisessä eristysvimmassa vanhan hirsirakennuksen kosteustekninen toimivuus vaarantuu ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita sekä homeongelmia. Eristevahvuuden lisääminen muuttaa yleensä myös talon mittasuhteita ja ulkonäköä. Vanhat kaksinkertaiset ikkunat eivät täytä nykyisiä vaadittuja lämpöarvoja, jolloin vaaditaan käytettäväksi uusia ikkunoita. Uudet ikkunat poikkeavat ulkonäöllisesti vanhoista alkuperäisistä eikä puumateriaali nykyaikana vastaa laadultaan sata vuotta vanhaa tiheäkasvuista puuta. Vanhojen puhallettujen ikkunalasien hienot epätasaisuudet ja kuviot menetetään.
Painovoimainen ilmanvaihto tyrmätään viranomaisten taholta lähes pääsääntöisesti ja sen sijaan vaaditaan koneellista ilmanvaihtoa lämmön talteenottojärjestelmineen. Näitä ilmanvaihtokanavia on käytännössä mahdotonta puhdistaa luotettavasti ja sen vuoksi puhdistamiseen käytetään erilaisia terveydelle haitallisia kemikaaleja. Painovoimainen ilmanvaihto on toiminut vuosisatoja. Kunnostettaessa ja tiivistettäessä vanhaa rakennusta, pitää tietenkin huolehtia myös korvausilman saannista. Korvausilmaa tuli ennen ikkunoiden ja multipenkkirakenteisen lattian raoista riittävästi.
Omaa remonttiani eivät uudet määräykset ole onnekseni koskeneet, koska rakennus on suojeltu. Ainoat energiatehokkuutta ja samalla myös asumismukavuutta parantavat toimenpiteet, mitä olen tehnyt ovat huokoinen kuitulevy sisäseinissä, vanhojen 1800-luvun ikkunoiden kunnostus ja tiivistys, yläpohjan eristäminen (5 cm sammalta korvattu vahvemmalla kerroksella selluvillaa), multipenkin korvaaminen rossipohjalattialla.
Pientalojen energialuokitusasteikko riippuu pinta-alasta oheisten taulukkojen mukaan:
Lähde: Korjausrakentamisen energiamääräykset ja uudistuva energiatodistus -luento. Lauri Penttinen, Keski-Suomen energiatoimisto. http://kesto.fi/ACFiles/Download.asp?recID=5519
Poikani opiskelee energiatekniikkaa Jyväskylässä. Alkusyksystä hän laski harjoitustyönä talollemme uusien laskentaohjeiden mukaisen energiatehokkuusluokan. Laskennan mukaan tämän vanhan 1800-luvun puolivälin tuvan energiatehokkuusluokka on C. Energiatehokkuusluokka C vastaa vuoden 2012 uudisrakennusten määräystasoa. Tällä hetkellä meillä on hieman reilu 200m2 lämmitettyä nettopinta-alaa. Taulukon mukaan luokan C rakennuksen E-luku on 122-159 kWh/m2 välillä. Tämä siis rakennuksen laskennallinen arvo.
Todellinen meidän kolmen hengen mitattu kokonaisenergiankulutus sisältäen lämmityksen ja käyttösähköt ovat n. 15 MWh/vuosi. Tämä tekee 71,43 kWh/m2, eli todellisen kulutuksen mukaan ollaankin luokkaa A.
Pohjalainen Rakennusperintö ry tekee parhaillaan työtä sen eteen, että vanha rakennuskanta vapautettaisiin nykyisistä energiatehokkuusvaatimuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti