Pohjalaistalot ovat pohjalaisuuden tärkeimpiä ikoneita ja tärkeä osa
kansallista kulttuuriperintöämme. Merkityksestään huolimatta pohjalaistaloja on
tutkittu ja hyödynnetty erittäin vähän. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
ja SeAMK reagoivat tilanteeseen ja käynnistivät yhdessä Pohjalaistaloverkoston
rakentaminen–hankkeen. Noin vuoden kestänyt hanke saatiin syyskuun lopussa
onnellisesti päätökseen. Nyt päästetään kaikki ideanikkarit irti!
Pitkällä tähtäimellä tavoitteena
on laajan Pohjalaistaloperinteen hankekokonaisuuden luominen, jonka tavoitteena
on
- tuottaa uutta tutkimusta talonpoikaisesta rakennusperinteestä ja siihen liittyvästä kulttuurista
- edistää pohjalaistaloperinteen säilymistä
- luoda uusia pohjalaistaloteemaisia matkailun, muotoilun ja rakentamisen konsepteja elinkeinoelämän ja kehittämisorganisaatioiden tarpeisiin
Näiden tavoitteiden edistämiseksi
tarvittiin pohjalaistalojen omistajista ja pohjalaistaloperinteestä kiinnostuneista
yrityksistä ja organisaatioista muodostettava verkosto, mikä on koottu nyt syyskuun
lopussa päättyneessä Pohjalaistaloverkoston rakentaminen (Potra) –hankkeella. Hanke on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama
EAKR-hanke.
 |
| Kuva: Matti Mäkelä. Kurjen talot Ylihärmässä. |
Hanke on toteutettu Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen AMK:n Liiketalous ja kulttuurin
yhteistyönä, Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Perinteemme kannalta alueellinen rajaus on ollut keinotekoinen, mutta hankkeen
resurssien ja käytännön toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen. Syksyn ja
talven aikana on vierailtu useissa kymmenissä yrityksissä ja pohjalaistaloissa,
Etelä-Pohjanmaan eri puolilla. Verkostoon on valikoitu parikymmentä
yritystä, jotka edustavat yrityskenttää laajasti rakentamisen, asumisen ja
matkailun saralla. 13 pohjalaistaloperinnettä hyvin edustavaa talokohdetta on
lähtenyt mukaan verkostoon ja ne toimivat uusien tuotteistusten ja sovellusten
aitoina esikuvina.
Yhteistyö yrityksiin ja
pohjalaistalojen omistajiin on ollut poikkeuksellisen myönteistä. Sekä yritykset
että yksityiset talojen omistajat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta
hankkeeseen ja ovat pitäneet pohjalaistaloperinteen huomioimista ja edistämistä
poikkeuksellisen tärkeänä. Ei vähiten sen vuoksi, että pohjalaistaloperinne
edustaa ekologista ja terveellistä perinteistä rakentamista. Hengittävä
rakentaminen, vanhojen materiaalien säilyttäminen ja kierrättäminen säästää
luonnonvaroja merkittävässä määrin. Laadukas, perinteinen rakenne
huoltokorjauksineen luo rakennukselle myös pitkän elinkaaren; pohjalaistalojen
ikähaarukka on 100-300 vuotta.
Pohjalaistaloverkosto yhdistää
ja luo ideointifoorumin eri alojen toimijoille
Pohjalaistaloverkosto kokoontui 11.4.
ensimmäistä kertaa Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaan opistolla. Verkoston jäsenet
pääsivät tapaamaan toisiaan ja myös keskustelemaan ja ideoimaan tulevaa.
Keskusteluissa nousi välittömästi esiin koulutustarve, erityisen tärkeänä
pidettiin rakennusalan viranomaisten kouluttamista samoin kuin perinnerakentamisen
huomioon ottamista lainsäädäntötyössä.
 |
| Kuva: Matti Mäkelä. |
Samassa yhteydessä järjestettiin Pohjalaistalot -yhteistä
rakennusperintöämme koulutustapahtuma. Väkeä oli lähtenyt koulutukseen sankoin
joukoin. Sekä perjantain luennot että lauantain kiertoajelu
pohjalaistalokohteisiin olivat tupaten täynnä. Syksyllä verkosto
kokoontui 12.9. Evijärven Väinöntalolla. Siellä tapahtui järjestäytyminen eli verkosto
valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi arkkitehti Hanna Rannon ja sihteeriksi
maaseutukehittäjä Taina Hautamäen. Samassa yhteydessä julkaistiin hankkeen
aikana syntynyt, Ruralia-instituutin julkaisema idearaportti ”Pohjalaistalot
–yhteistä kulttuuriperintöämme”. Idearaportti on kaikkien saatavilla
sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja124.pdf
Yhdistyksemme hallitus toivotti kokouksessaan
15.10. Pohjalaistaloverkoston tervetulleeksi Pohjalainen rakennusperintö ry:n
alaiseksi toimikunnaksi. Verkosto voi
kasvaa ja laajentua ajan myötä ja tarpeen mukaan. Verkoston parista nouseviin
hankkeisiin voi tulla mukaan myös muita hankkeisiin soveltuvia toimijoita. Pohjalaistaloperinne
on kokonaisuus, mitä jokainen voi lähestyä omalla tavallaan. Jokainen meistä
löytää myös oman tapansa viedä hienoa perinnettämme eteenpäin. Hankkeen
ideoija, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto on todennut Pohjalaistaloverkoston
yhdistävän pureutujia, ammentajia ja jäljittelijöitä. Kuten
yhdistyksessämmekin, tilaa on erilaisille toimijoille. Jokilatvojen puroista
kasvaa suuri joki.
Tekstin kirjoitti:
Matti Mäkelä, Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen hallituksen jäsen ja Potran projektipäällikkö.
