Pohjalaistaloverkosto käynnistyi

Pohjalaistalot ovat pohjalaisuuden tärkeimpiä ikoneita ja tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöämme. Merkityksestään huolimatta pohjalaistaloja on tutkittu ja hyödynnetty erittäin vähän. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja SeAMK reagoivat tilanteeseen ja käynnistivät yhdessä Pohjalaistaloverkoston rakentaminen–hankkeen. Noin vuoden kestänyt hanke saatiin syyskuun lopussa onnellisesti päätökseen. Nyt päästetään kaikki ideanikkarit irti!  

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on laajan Pohjalaistaloperinteen hankekokonaisuuden luominen, jonka tavoitteena on

• tuottaa uutta tutkimusta talonpoikaisesta rakennusperinteestä ja siihen liittyvästä kulttuurista
• edistää pohjalaistaloperinteen säilymistä
• luoda uusia pohjalaistaloteemaisia matkailun, muotoilun ja rakentamisen konsepteja elinkeinoelämän ja kehittämisorganisaatioiden tarpeisiin

Näiden tavoitteiden edistämiseksi tarvittiin pohjalaistalojen omistajista ja pohjalaistaloperinteestä kiinnostuneista yrityksistä ja organisaatioista muodostettava verkosto, mikä on koottu nyt syyskuun lopussa päättyneessä Pohjalaistaloverkoston rakentaminen (Potra) –hankkeella.  Hanke on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke.

Kuva: Matti Mäkelä. Kurjen talot Ylihärmässä.

Hanke on toteutettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen AMK:n Liiketalous ja kulttuurin yhteistyönä, Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Perinteemme kannalta alueellinen rajaus on ollut keinotekoinen, mutta hankkeen resurssien ja käytännön toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen. Syksyn ja talven aikana on vierailtu useissa kymmenissä yrityksissä ja pohjalaistaloissa, Etelä-Pohjanmaan eri puolilla. Verkostoon on valikoitu parikymmentä yritystä, jotka edustavat yrityskenttää laajasti rakentamisen, asumisen ja matkailun saralla. 13 pohjalaistaloperinnettä hyvin edustavaa talokohdetta on lähtenyt mukaan verkostoon ja ne toimivat uusien tuotteistusten ja sovellusten aitoina esikuvina.

Yhteistyö yrityksiin ja pohjalaistalojen omistajiin on ollut poikkeuksellisen myönteistä. Sekä yritykset että yksityiset talojen omistajat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta hankkeeseen ja ovat pitäneet pohjalaistaloperinteen huomioimista ja edistämistä poikkeuksellisen tärkeänä. Ei vähiten sen vuoksi, että pohjalaistaloperinne edustaa ekologista ja terveellistä perinteistä rakentamista. Hengittävä rakentaminen, vanhojen materiaalien säilyttäminen ja kierrättäminen säästää luonnonvaroja merkittävässä määrin. Laadukas, perinteinen rakenne huoltokorjauksineen luo rakennukselle myös pitkän elinkaaren; pohjalaistalojen ikähaarukka on 100-300 vuotta. 

Pohjalaistaloverkosto yhdistää ja luo ideointifoorumin eri alojen toimijoille

 

Pohjalaistaloverkosto kokoontui 11.4. ensimmäistä kertaa Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaan opistolla. Verkoston jäsenet pääsivät tapaamaan toisiaan ja myös keskustelemaan ja ideoimaan tulevaa. Keskusteluissa nousi välittömästi esiin koulutustarve, erityisen tärkeänä pidettiin rakennusalan viranomaisten kouluttamista samoin kuin perinnerakentamisen huomioon ottamista lainsäädäntötyössä.

Kuva: Matti Mäkelä.

Samassa yhteydessä järjestettiin Pohjalaistalot -yhteistä rakennusperintöämme koulutustapahtuma. Väkeä oli lähtenyt koulutukseen sankoin joukoin. Sekä perjantain luennot että lauantain kiertoajelu pohjalaistalokohteisiin olivat tupaten täynnä. Syksyllä verkosto kokoontui 12.9. Evijärven Väinöntalolla. Siellä tapahtui järjestäytyminen eli verkosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi arkkitehti Hanna Rannon ja sihteeriksi maaseutukehittäjä Taina Hautamäen. Samassa yhteydessä julkaistiin hankkeen aikana syntynyt, Ruralia-instituutin julkaisema idearaportti ”Pohjalaistalot –yhteistä kulttuuriperintöämme”. Idearaportti on kaikkien saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja124.pdf 

Yhdistyksemme hallitus toivotti kokouksessaan 15.10. Pohjalaistaloverkoston tervetulleeksi Pohjalainen rakennusperintö ry:n alaiseksi toimikunnaksi. Verkosto voi kasvaa ja laajentua ajan myötä ja tarpeen mukaan. Verkoston parista nouseviin hankkeisiin voi tulla mukaan myös muita hankkeisiin soveltuvia toimijoita. Pohjalaistaloperinne on kokonaisuus, mitä jokainen voi lähestyä omalla tavallaan. Jokainen meistä löytää myös oman tapansa viedä hienoa perinnettämme eteenpäin. Hankkeen ideoija, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto on todennut Pohjalaistaloverkoston yhdistävän pureutujia, ammentajia ja jäljittelijöitä. Kuten yhdistyksessämmekin, tilaa on erilaisille toimijoille. Jokilatvojen puroista kasvaa suuri joki.

Tekstin kirjoitti:

Matti Mäkelä, Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen hallituksen jäsen ja Potran projektipäällikkö.